10/27/2016

Tää tulee sit olemaan tosi pitkä postaus, onhan tässä nyt melkeen kahden kuukauden kuvat ja kuulumiset..

This is going to be a long post, I'm sorry for that. I also apologize my written English which is not perfect but I hope you'll understand it!

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jaahas, niin se vaan melkeen kaks kuukautta vierähti menemään... Tosiaan pahoittelut kaikille, jotka Suomessa on mun postauksia ootellut. Syytä en oikeen osaa sanoa, miksi en oo kirjoittanut. Oon ollut kiireinen, oon ollut väsynyt, koti-ikävä painaa silloin tällöin ja mulla on ollut ihan hirveesti tekemistä. Pidemmittä puheitta siirrytään mun kuulumisiin!

Äitille ja iskälle helpottava tieto, mun koti-ikävä on hellittänyt aika paljonkin! :) Totta kai mulla on välillä päiviä (vähän liiankin usein iltoja/viikonloppuja), jolloin musta tuntuu et mitä ihmettä teen Nebraskassa, kun voisin olla ihan yhtä hyvin kotona kavereitten kanssa. Mut ihan parasta on herätä seuraavana aamuna tajuten, et hitto vie eilinen oli vaan yks huono päivä ja tänään on jo paljon parempi olla. En voi kyllä mitenkään tarpeeksi painottaa sitä, kuinka vaihtovuosi kasvattaa ihmisenä. Mun vaihtovuosi tähän mennessä (n. 2kk) on pistänyt mut sopeutumaan joka ikiseen vastaan tulevaan asiaan, oon löytänyt itestäni luonteenpiirteitä joista mulla ei ollu aavistustakaan, oon joutunut avaamaan suun ja puhumaan asioista vaikka kuinka ois pelottanut miten siihen reagoidaan, oon myös joutunut hyväksymään mulle uuden asian eli rasitusastman, oon kokeillu vaikka minkälaisia ruokia ja saanut hyviä kavereita!

Koska kuvat puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, seuraavaks selitän teille kuvien avulla mitä kaikkea oon tän pienimuotoisen "blogitauon" aikana tehnyt!

--
I'm sorry for not writing anything to this blog. During these past two months I've been busy, homesick and tired but also happy, thankful and glad!

I've been feeling way more better lately than I did in my last post. I'm not that homesick anymore, but I still have days when I'm just thinking why am I doing this. Exchange year truly is the hardest thing I've done so far. But I love it. I love the way it challenges me to put on a smile even though I feel like crying everything out. I love the way it makes me grow to be a responsible adult. It has been fun to see how it makes you go through all feelings. I've found new personal traits from me that I thought I didn't have. I've needed to stand out and talk about things that I was scared to talk of. I've also learned to respect more things that I have in Finland. I'll let the pictures speak out!



Mulla oli yks päivä tosi kova koti-ikävä, joten päätettiin yhdessä mun iki-ihanan isäntäperheen kanssa lähteä käymään Nebraskan pääkaupungissa, Lincolnissa! Syötiin hyvin, käveltiin ympäri college kampusta ja pidettiin hauskaa! Oon kyllä niin kiitollinen, et oon saanut niin hyvän isäntäperheen!
--
I was very homesick one weekend, so we chose to make a trip to Lincoln with my lovely host family! We ate a good dinner and walked around UNL and I had fun. I'm so thankful that I have the best host family I could ever wish for!



Kuten jo aikasemmin sanoin, oon syönyt vaikka minkälaisia ruokia täällä ollessa, tosin kaikki niistä ei oo ollut ihan siitä terveellisimmästä päästä...
--
I've tried sooo many new foods while being here, even though they have not been so healthy..



Mulla oli homecoming jo 10. syyskuuta, joten siitäkin on aikaa jo. Syötiin päivällinen yhdessä mun host siskon ja hänen kavereiden kanssa, jonka jälkeen lähdettiin koululle. Mulla oli tosi hauska ilta! Sain mun mekon lainaan mun seuraavan isäntäperheen host siskolta ja laitoin hiukset sekä meikin ite, eli säästin rahaa aika reilusti! Vaikka äiti väittää etten osaa yhtään käyttää rahaa oikeella tavalla, niin tässä tapauksessa sai kyllä äitikin olla ylpee! :D
--
I had a great night at homecoming with my friends! We ate dinner with Phoebe and her friends and after that we went to school! It was so much fun!



Mä oon tosiaan kokenut jo yhden sairaalakäynnin täällä ollessa. Meillä oli kisa cross countryssa, lämpötila 33 astetta ja mulla ihan törkeen huono olo jo ennen kisaa. Tunsin, etten ollut nesteyttänyt mun kehoa tarpeeksi ja se kisa päättykin sit vähän huonommin. Alotettiin kisa normaalisti, juoksin samaa vauhtia mitä yleensä, mut sit 1,5 mailin jälkeen en vaan pystynyt hengittämään. Kaaduin maahan ja sen jälkeen mun seuraava muistikuva onkin ambulanssista. Mä siis pyörryin ja olin ilmeisesti niin shokissa, etten sen takia muista mitään tapahtuneesta vielä tänäkään päivänä. Mulle on täällä ollessa todettu rasitusastma ja tää taiskin olla mun elämäni eka astmakohtaus. Nyt oon kuitenki saanut inhalaattorin siihen ja sen jälkeen oon pystynyt juoksemaan kisat alusta loppuun. Täytyy kyllä sanoa et pikkusen oli äitii ja isii ikävä, kun heräs ambulanssista tietämättä yhtään miten päädyin sinne. No se siitä, what doesn't kill you makes you stronger.
--
I got into hospital after I passed out during cross country race. I still don't remember anything about that, since I the moment I fell down. The next thing I remember is waking up in the ambulance when the paramedic tried to get some fluids in to me. That was probably the scariest moment while being here and I can say I missed my parents so much at that point... I went to see a doctor few days after that and he told me I have exercise induced asthma so this was probably my first asthma attack ever. I got the inhaler so I can continue doing sports without problems.




Mun elämäni ensimmäinen cross country kausi sai päätöksensä noin viikko sitten! Kausi meni ihan tosi nopeesti ohi, vaikka paljon sen aikana kerkes tapahtua. Lajina cross country oli mulle ihan uusi juttu, mut pärjäsin hyvin jalkapallon ansiosta! Pääsin siis varsity joukkueseen ja yleensä kisoissa olin kolmantena maalissa meiän joukkueesta. Sain myös mun elämäni ekan varsity kirjaimen! Näissä kisoissa juostaan siis 3,1 mailia (5km) niin nopeesti kun vaan pystyy! Mun parhain aika koko kaudella oli 22 minuuttia ja 56 sekunttia, johon oon kyllä ihan tyytyväinen. Mulla oli tosi kiva joukkue sekä tosi hyvät ja motivoivat valmentajat. Oon varma et tääkin kokemus kasvatti mua ihmisenä tosi paljon ja tuun kyllä ikävöimään juoksemista (Anteeks Eve mut vaikka ennen vihasin juoksemista niin kai mä opin rakastamaan sitä tän kauden aikana!)
--
My first cross country season came to its end last week. This season went by so fast even though a lot happened during it. I had never even heard about cross country so it was totally new thing for me. I still did kinda well at it, thanks to soccer. I made it to the varsity team and usually finished as a 3rd runner from our team. I also received my first Varsity letter from cross country! My best time on the 3.1 miles was 22 minutes and 56 seconds and I'm happy with it! I love all girls in my team and I already miss them! I also had the most motivational coaches I've ever had and I'm really thankful that I got an opportunity to be part of the cross country team. I'm sure that the season made me grow as a person and I also learned how to love running (even tho I didn't enjoy it before)!






Nää kaks kollaasia on mun ja Valerian Kansas Cityn reissulta. Lähdin siis Valerian (Rotaryvaihtari Perusta) ja hänen isäntäperheen kanssa käymään Kansas Cityssä viikonloppu reissulla. Oon kyllä niin kiitollinen et pääsin heidän mukaan ja tulin tosi hyvin toimeen heidän kanssa. Suurin osa ajasta meni ajaessa sinne (6h suuntaansa) mut mulla oli silti kyl ihan törkeen kiva reissu! Käytiin Perun kaupungissa Nebraskassa, shoppailtiin sekä käveltiin ympäri kaupunkia ja mä pääsin jopa maistamaan sushia ekan kerran elämässäni. Sushi oli erikoista, mut törkeen hyvää!
--
These four pictures are from my trip to Kansas City with Valeria and her host family. It was a pleasure to get to meet her host family and I'm so thankful for that they took me with them! We had amazing time together visiting Peru at Nebraska, shopping and eating sushi!



Nää kuvat on mun viime sunnuntaiselta juoksulenkiltä. Olin viime viikon kokonaan oksennustaudissa tiistaista torstaihin, joten en pystynyt tekemään yhtäkään reeniä ja mun viikko meni kirjaimellisesti kokonaan rampatessa sängyn ja vessan välillä. Sunnuntaina mua alko ahistaa ihan hirveesti kaikki ja päätin, et lähen purkamaan sitä liikunalla ja juoksinkin sit kerralla 11,7 km! Tuntu hyvältä juosta melkeen viikon tauon jälkeen sekä maisemat oli tosi nätit niikun kuvasta näkee.
--
These pictures are from my run at last Sunday. I was sick from Tuesday to Friday so I couldn't do anything else than lay in my bed. I got really anxious about everything at Sunday so I chose to go for a long run. I actually ran 7.29 miles and I felt good! I also enjoyed the beautiful scenery a lot!



Meillä oli kotipeli jenkkifutiksessa, jonka teemana oli animal print! Mentiin yhdessä mun kaverin Amandan kanssa Walmarttiin ja löydettiin tollaset cheetah kuvioiset pyjamat ja päätettiin mennä niissä. Vaikka mä mitään jenkkifutiksesta tajuukkaan, niin mulla oli tosi kiva ilta! Mentiin pelin jälkeen vielä syömään Amandan kavereitten kanssa ja kaikki heistä vaikutti tosi mukavilta! Oikeenpuolimmaisessa kuvassa on Morgan (seeprapuvussa), Amanda, minä ja Shaylee.
--
I had a fun night with these girls at home game of american football. Even though I don't understand anything about that game I enjoyed it! The theme of the game was animal print, so we went to Walmart with Amanda and found those cheetah pyjamas! After the game we went to eat at Perkin's with Amanda's friends and they all seemed very nice! Thank you again Amanda for taking me! <3




Leivottiin yks päivä mun host äitin kanssa pizzaa sekä keksejä ja syötiin yhdessä päivällinen takapihalla ihanassa valaistuksessa!
--
We made pizza and cookies with my host mom one day and had a nice dinner outside!



Menin yhtenä perjantaina sellaseen "kauhutaloon" mun kaverin Leahin sekä hänen kavereiden Garretin ja Jaydenin kanssa! Tää oli siis keskellä maissipeltoa, jossa käveltiin sellasta polkua pitkin ja siellä sit vaikka minkälaiset hahmot pelästytteli meitä. Koskaan en oo kiljunu niin paljoo ja täytyy kyl sanoo, et nää jenkit osaa kyl nää halloween hommat paremmin kun me Suomessa.
--
I went to Knee knocker Woods with Leah, Garret and Jayden. I had never been into a "haunted house" before and I have never screamed so much as I did that night haha! It was very funny but scary too! Thanks Leah and guys for taking me there!




Nää neljä kollaasia on mun ja Morganin reissustan Pumpkin Patchiin! Se on siis joka viikonloppu (lokakuun ajan) auki oleva alue, jossa on kaikenlaisia aktiviiteetteja. Me kokeiltiin kaikkia, käveltiin sellasen maissisokkelon läpi, pelattiin minigolffia, syötiin kotitekoista älyttömän hyvää jäätelöä, pompittiin pomppulinnassa ja syötettiin eläimiä. Ihana sunnuntai päivä ja todellakin a thing to do while I'm here!
--
My lovely friend Morgan took me to pumpkin patch and it was so much fun! Totally a thing to do while I'm here because we don't have these things in Finland. We survived out from the corn maze (thanks to Morgan), played mini golf, ate super good homemade ice cream and just had fun! Thank you Morgan making my Sunday to be a funday! <3



Viime sunnuntaina pääsin osallistumaan mun isäntäperheen halloween perinteisiin! Kaiverrettiin siis kurpitsat ja katottiin elokuva The nightmare before Christmas! Oli kyllä ihana viettää ns. "perheaikaa" ja samalla päästä kokeen juttuja mitä en oo koskaan ennen tehnyt!
--
We had fun family time with my host family last Sunday! We carved our pumpkins and watched the movie called The nightmare before Christmas. It was a pleasure to get to experience the traditions of my host family for Halloween!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ja niin on saatu tääkin postaus päätökseen. Mulla menee siis hyvin, joten ei huolta! Nyt kello on jo 22.20, joten mun pitää kiiruhtaa nukkumaan, et pääsen ajoissa ylös! :)

And that's all for this time! So don't worry, I'm doing better than next time when wrote to my blog. It's already 10.20pm and I should go to sleep, school starts at 8.05am.. Good night!

09/03/2016

In this post I'm going to write only in Finnish, sorry for that. The post is about how I'm feeling right now. Briefly, today I'm not having a good day and everything is annoying me. Why am I writing then? I want to keep this blog as realistic as possible. Everybody knows that going on exchange year is probably one of the best things you can ever do, but it's also one of the hardest things that you can go through. Today is just not my best day. Now the most important thing is how I react to this. Tomorrow is a new day, hopefully a better one.

Okei, tästä se lähtee. Toivottavast täst postauksesta on jollekin hyötyä. Tosi monesti vaihtovuodesta näytetään vaan ne parhaimmat puolet ja kuinka se "on" ruusuilla tanssimista kokoajan. Mä haluun ja aion pitää mun blogin mahdollisimman realistisena. Sen takia kirjotan nyttekin, kun musta tuntuu siltä et haluun lähtä takasin Suomeen ekalla koneella mikä täältä sinne menee. 

En tiiä mikä mulla atm on, tuntuu vaan että mitä ihmettä mä teen täällä. En tiiä purkautuuko mulla jotenki kaikki tän täällä vietetyn kuukauden "paineet" just tänä iltana vai mitä mun päässä on meneillään. Viime keskiviikkona mulla alko lounaan jälkeen tuntumaan tosi oudolta mahassa ja päätä särki, sit kun pääsin xc treeneihin koulun jälkeen ni kahden 500m vedon jälkeen tulikin sit tunnin ajan kaikki ulos oksentamisena. Torstaina sit menin kouluun ja ekan tunnin jälkeen takasin kotiin. Ja oksentaminen senkun jatku. Sama jatku vielä perjantaina, joten päätin sit jäädä kotiin ihan suosiolla. Mulla oli ihan tosi tosi tylsä päivä ja sillon jo ärsytti, koska missasin koulun ekan jenkkifutiksen kotipelin, jossa kirjaimellisesti oli kaikki mun kaverit koulusta. Tänään mulla ois sit ollu eka kunnon cross country kisa, johon mä en sit päässy osallistumaan tän oksentelun takia. Lähettiin aamulla 6.30am ajamaan kisapaikalle, alkulämppä ei menny niinku piti ja tuntu et oksennan jos lähen juoksemaan. Sielä mä sit vietin about 7h kannustaen muita, toisaalta siellä mulla oli kyllä hyvä fiilis, eikä ärsyttäny. Kotiin tultua nukuin varmaan kolmen tunnin päikkärit ja niitten jälkeen on tehny mieli itkee kokoajan. 

Mikä mua sit ärsyttää? Ihan kaikki. Mua ärsyttää se, etten päässy espanjan kieliseen maahan, vaikka sisimmässäni nautin täälä olosta. Mut tällä hetkellä mua vaan ärsyttää se, etten oo oppimassa täysin uutta kieltä, koska espanja on jotain mitä mä haluun osata sujuvasti. Kyllä joo, opiskelen sitä tälläkin hetkellä high schoolissa mut silti. Mua ärsyttää ettei täälä oo ruisleipää. Eikä mun host-perhe käytä leikkeleitä leivän päällä. Mulla on niin älyttömän kova ikävä mun perhettä, kavereita ja mun omaa sänkyä. Haluun pelata futista Valkealan nurmikentällä kaikkien niitten mäkäräisten seassa enemmän ku koskaan. Mul on ikävä mun ja Even tapaa syödä 3h treenien jälkeen pelii edeltävä iltana. Mul on ikävä Even joka kertasia "unohin mun pyyhkeen" juttuja kun se jää meille yöks. En haluu herätä huomen aamulla klo. 8 kirkkoon. Mulla on ikävä sitä miten kanalauma oli meillä kerran viikossa puhumassa maailman turhimmista aiheista tai sitä miten saatettiin istuu kaikki tunti hiljaa puhelimella , just because we can. Oon yllättävän väsynyt siitä, et mun pitää puhua englantia ihan jokaselle. En oo aikasemmin tajunnu kuinka paljon se oikeesti vie energiaa tai kuinka paljon aivot tekee töitä kokoajan kun kaikki tulee sulle vieraalla kielellä. Haluun ihan älyttömästi puhuu suomee kokoajan, aloin jopa vahingos puhuu toiselle rotaryvaihtarille Valerialle suomea, ihan ku Perusta kotosin oleva tyttö sitä ymmärtäis. Mua ärsyttää ja ahdistaa se, etten tiiä mitä haluun mun tulevaisuudelta. Mulla on joo aikaa miettii sitä vielä, mut mua ärsyttää ettei mul oo selvää suunnitelmaa. Tällä hetkellä musta vaan tuntuu et haahuilen ihan eksyksissä keskellä Yhdysvaltoja tietämättä mitä mä oon tekemässä.  Eniten mulla on ikävä sitä, miten iskä vieläkin ottaa mut syliin samalla tavalla kun sillon kun olin pieni tyttö, vaikka oon 17-vuotias ja lohduttaa kun musta tuntuu et kaikki kaatuu päälle. Jos iskä luet tätä, I miss you♥ 

Tässä taitaaki sit olla kaikki täl kertaa. Kaikista tärkeintä on nyt kuitenkin tähän asennoituminen, itkee pitää, jos siltä tuntuu. Tää on vaan yks päivä muiden joukossa ja huomenna mulla on jo toivottavasti parempi fiilis. 

First weeks in the USA

Okay, so here I am again. Now I've been here in the USA for 22 days. I still don't realize that I will be here for one year. I enjoy my time here in Nebraska, but I still miss things of Finland. The most I miss my family, best friends, my soccer team and food. Oh god could someone send rye bread, please? I even miss Finnish school, what makes me feel weird, am I really missing the school? Well, yes a bit.



The days before my departure were very busy. I had friends coming to say goodbye for me (Jos luette tätä niin KIITOS että kävitte Malmari ja kumppanit, sekä ihanat Jansu ja Annikki!! ja kanalauma sekä karhulan helmi tietenkii <3 ) and I also needed to buy all last souvenirs and pack my things. Many people asked me "how do you pack for one year?"... well I'm still finding the answer for that. I just needed to leave some things at home and buy new ones from here. I didn't take enough finnish chocolate with me, I want it soooo much!! :(

Tähän väliin iso kiitos kaikille jotka järkkäs mulle ylläriläksiäiset, I love youuu!! Teen niistä postauksen myöhemmin :')

Then the big day came, August 8th. Probably the hardest day for me so far. I miss my family the most. I'm lucky to have just the parents that I have and just the siblings like they are. I miss you all <3

I really haven't realized how amazing best friends I have until now. Now I realize how important they are for me, when I need to live without them. Without us all eating and talking shit in my kitchen for at least once in a week, without their stupid jokes (that usually aren't even that funny) and without their beautiful faces. I love you my minions <3






So what have I done since I came here? I've been doing so much different things that I can't even remember everything. First three days I spent with my Finnish group in New York and I loved it! Other big things were ofc coming to this new town Hastings and meeting my host families. I'm blessed to have three awesome and the most helpful families in this world! I also started my first year in American high school (even though I'm a senior!! :D ). The school here is very very very different. I feel like the school is baby sitting me all the time and that's maybe the reason why I miss Finnish school. I miss the freedom to go to toilet without needing a pass from a teacher. It's also making me tired when everything is in english and no one can explain you in finnish what something means. The rules are also very strict and I already got my first detention because of using my phone in class..  And I used it for maybe 30 seconds to check the time, but no can do. Rules are rules and you need to follow them ( mom and dad I know you're reading this, don't be mad at me!! :D)





I just love love love love the weather of Nebraska! So far it has been almost 30 degrees (celsius) everyday, I'm in heaven!! The only time when I hate the weather is during cross country practices...  And yes, I started a new hobby - cross country running (Eve tiiät miten paljon rakastan juoksemist, eikö olluki hyvä valinta? :DDd) Here in the USA the sports are through schools. Because my school has a girls soccer as a spring sport I decided to start xc running as a fall sport to keep me in shape and to prepare me  for soccer. I have a team full of amazing girls and I enjoy running with them! We have practices every day after school from 4pm-6pm so it's a bit different than what I'm used to! But so far, I like it :) My classes for the first semester; Sport performance (lifting weights), American history, House Int design, Info tech 1, Family foods society, english 11 and Spanish. So far so good! We have school everyday from 8.05am to 3.30pm. I'm having a one open period on orange days, so I'll get to do whatever I want for about one and half hour!



We also had Rotary Youth Exchange orientation for D5630 last weekend. I got to meet all the students in my district; Valeria from Perù, Juan from Spain, Tristan from Brazil, Kensuke from Japan and Lili from Rèunion Island! I miss you all <3 We went to the state fair and had so much fun, thank you all!!

I think this all that I have this time. Now it's already 11pm and I have school tomorrow.. I need to go to sleep. For mom and dad who are probably thinking about this; I'm doing good and having fun!

--

I know my written english is not perfect, but hopefully you'll understand it!! :)

Rotary blazer, flags, pins and business cards

Hey! In this post I'm going to write only in english because it's a language that almost everyone who is reading this understands.

In Rotary Youth Exchange the exchange students buy an Rotary blazer. So usually you can recognize an Rotary exchange student by his/hers blazer. We need to wear our blazers for example when we travel to our new host countries and when we go to the Rotary meetings. One Rotary tradition is that students cover their blazers with pins and patches they have traded with other students or bought in places they have visited. I bought 300 pins with two different pictures. So I have 150 pins with a Finnish Flag and 150 pins with a text I <3 Finland. The pins cost about 170€ and I bought them from Pinpops. Now I have a Brazilian flag in my blazer because I got that from our own exchange student Fernanda and so it's important for me.

The RYE students need to have their own business cards. The business cards need to include the RYE logo, hosting and sponsoring clubs and usually students write down their social media etc.

I also bought two flags for my exchange year. One Finnish flag and one American flag because it's my   host country. During the year I will take pictures with these flags in all the cool places I'll visit and in the end of the year I'll let all the important people write down to my flags. I bought them from Flagshop in size 90x150.

Hastings, Nebraska

Heyy :) Nyt nää postaukset tulee tosi peräkkäin, mut mulla on niin paljon kerrottavaa ja enää 16 päivää jäljellä Suomessa!! Mun on siis pakko kirjottaa nyt, jos haluun julkasta nää ennen mun lähtöä...

Heyy :) Now I'm posting almost everyday.. But I have so much to write about and only 16 days left in Finland!! So I need to publish these posts now if I want to post them before I'm leaving...

Joten tosiaan 16 päivän päästä mä oon sitten matkalla aloittamaan mun vaihtovuotta Amerikassa. Mut sijoitettiin kirjaimellisesti keskelle Yhdysvaltoja, Nebraskan osavaltioon. Oon ihan tyytyväinen tähän sijoitukseen, vaikka en ees ennen tiennyt että tälläinen osavaltio on olemassa.. :D Ehkä just se tekeekin tästä mulle tosi mielenkiintoisen paikan, minne pääsyä mä ootan innolla! Nebraskassa mä meen n. 27,000 asukkaan kaupunkiin nimeltä Hastings! Yks mun tulevista host-siskoista kertoi mulle näin kuvaillessaan Hastingsia "The main thing you'll hear from a lot of people is there is a lot of cows and cornfields when you start going outside of towns" ( Thank you Amanda for the information if you are reading this!!<3). Siellä mä meen noin 1000 oppilaan kouluun nimeltä Hastings High School! Musta tulee senior vuosiluokan opiskelija yhdessä mun kahden tulevan host-siskon kanssa! Meidän vuosiluokalla on kuulemma noin 270 oppilasta, can't wait to get there!! :)

So in 16 days I will be starting my year in the USA. I got placed in the middle of USA to the state of Nebraska. I'm pretty excited to go there because I didn't know that there is a state of Nebraska. So I don't know anything about it but I think that's what makes going there so exciting!! In Nebraska I will be living in the city called Hastings. It's a city with 27,000 people. One of my future host-sisters told me that "The main thing you'll hear from a lot of people is there is a lot of cows and cornfields when you start going outside of towns" (Thank you Amanda for the information if you are reading this!! <3). In Hastings I will be attending Hastings High School which has around 1000 students. I will be in the senior class with two of my host-sisters! In the senior class will be about 270 students, can't wait to be there!! :)

Tällä kertaa en jaksa kirjottaa pidempää postausta, koska en oikeesti tiiä paljoakaan aiheesta Nebraska... Ehkä mä teen uudestaan postauksen aiheesta, kun oikeesti tiiänkin jotain!

This time I won't write a long post because I really don't know what I could write about Nebraska... Maybe I'm going to make another post about Nebraska when I really know something to tell about it! 

Hakuprosessi

!! Tämä postaus on kirjoitettu 27.6, mutta pääsin julkaisemaan tän vasta nyt, kun Maltalla ei toiminut wifi riittävän hyvin.. :(
!! Please notice that this post is written at 27th of June, but I couldn't publish this because I was at Malta and I didn't have a working wifi there :( 

Vihdoin kiireiden keskeltä mä pääsen vihdoin kirjoittamaan tänne, yayy! Mä oon ollut nyt kesälomalla virallisesti reilun viikon, koska mulla oli kesätöitä kaksi viikkoa heti koulujen loputtua. Koulujen loppu meni mun osalta tosi kivasti, sain hyvän todistuksen ja muutenki kesäloma on mennyt ihan mukavasti kavereitten kanssa! :)

Oh my god, finally I have time to write to this blog. Now I've been on a summer vacation for one week because I had a summer job for two weeks in the beginning of June. So far my vacation has been going well and I've had fun with my friends!



Vaihdon osalta mulle on tullut ihan älyttömästi uutta tietoa, mikä on saanut mut tajuamaan sen et mä oon ihan oikeesti lähössä 43 päivän päästä vaihtoon!! Täytyy kyllä sanoa, et kyllä pulkamon tyttöä hymyilyttää, kun unelmat alkaa oikeesti käymään toteen. Hymyilyn mukaan on mahtunut myös haikeeta fiilistä ja kyyneleitä, koska oon joutunut hyvästelemään mulle tärkeitä henkilöitä ja oon myös luultavasti myös pelannut mun vikat pelit KJP:ssä.

I've got a lot of new information about exchange year and that has made me realize that I'm going to USA in 43 days!! Since these past days I've been just smiling a lot even without a reason, so I guess I can say I'm pretty happy now. But still, "only know you've been high when you're feeling low".  Of course I've had pretty much sad days too because I needed to say goodbye to my grandmother and I think I had my last football game in my team already, so that makes me feel pretty empty too.




Kuten jo mun ensimmäisessä postauksessa lupasin, tässä postauksessa kerron siitä miks ja miten mä hain vaihtoon! Mulle vaihtovuosi on ollut tuttu asia jo aika kauan aikaa, sillä mun isä on mainostanut sitä niin mun isoveljelle kuin isosiskollekin. En mä silloin pienempänä oikeestaan tajunnut, että mitä vaihtovuosi oikeesti tarkottaa, mutten sulkenut pois mahdollisuutta lähteä. Vuonna 2013 meillä oli meidän perheessä asumassa noin kolme kuukautta brasilialainen Rotaryvaihtari Fernanda. On oikeestaan Ferpan ansiota, et mä oon nyt tässä pisteessä, koska hän sai mut tajuamaan, et vitsi mäkin tahdon lähteä! Tuolloin mä olin kuitenkin vielä kasiluokalla, joten tää hakuprosessi oli aika kaukana vielä silloin.

As I told you on the first post today I'm going tell you about why and how I applied as an exchange student. Exchange year has always been quite familiar thing for me because my dad has always encouraged me and my older siblings to go on exchange. In 2013 we had an Rotary exchange student Fernanda from Brazil staying at our home for about three months. I talked a lot with her about how it is being an exchange student and actually I can thank her for encouraging me to get to this point where I'm now. In those days I was still on 8th grade so it was way too early to apply on exchange.



Vihdoin tänä syksynä tuli mun vuoro hakea vaihtoon! Kaikki alkoi puhelinsoitolla Kouvolan Rotary Klubin nuorisovaihtoasiamiehelle eli nva:lle. Kerroin hänelle mun kiinnostuksesta lähteä vaihtoon ja sovittiin mulle haastatteluaika. Menin haastatteluun yksin ja siellä juteltiin paljon miksi haluisin vaihto-oppilaaksi ja minne päin maailmaa. Tän jälkeen mun piti kirjoittaa vapaamuotoinen A4 pituinen kirje samasta aiheesta. Sitten kun mut oli hyväksytty Rotareiden vaihto-oppilasohjelmaan, sain täytettäväksi 13 sivuisen hakupaketin. Hakupakettiin mun piti kirjata kaikki alkaen mun perheestä mun hampaiden kuntoon.. :D Lisäksi mun piti kirjoittaa kirjeet englanniksi mun tuleville host perheille ja host clubille. Mun piti myös kirjoittaa sitova lomake, että mihin maihin suostun lähtemään. Maavaihtoehdoiksi piti laittaa neljä maata, joista vähintään kahden piti olla ei-suomenkielisiä maita. Mulla maatoiveet olivat nämä: 1. Espanja 2. Yhdysvallat 3. Meksiko 4. Australia ja Uusi-Seelanti. Näistä kaikista mä sitten päädyin Yhdysvaltoihin!

Finally at this fall I was ready to apply as an exchange student! Everything started with a phone call to Youth Exchange counsellor from Kouvola's Rotary Club. I told him that I'm interested to go on exchange etc. Then I had an interview where we were talking about why I wanted to go on exchange and where I would like to go and why. After that I needed to write a letter for them. When I got accepted to this Rotary Youth Exchange program I got "Long-Term Exchange Program" application. To that I needed to write down everything from my family to my dental health..:D I also needed to write letters in english to my future host club and host families. I needed to sign a form of countries where I want to go. I had 1. Spain 2. USA 3. Mexico 4. Australia and New Zealand. And here I am going to USA!



Miksi mä sitten oikein haluan vaihtoon? Suurin syy mun haluun lähtä on se, että mä haluan nähdä maailmaa, oppia olemaan itsenäinen ja nähdä miten ihmiset elää eripuolilla maapalloa. Oon mun lomamatkojen aikana tajunnut, kuinka kaunis tää maailma oikeesti on ja miten paljon ihmisiltä jää näkemättä, jos ne vaan jää omaan kotimaahan. Lisäksi mä haluan myös haastaa itseni. Mun tuleva vuosi ei varmasti tule olemaan ruusuilla tanssimista ja oon aivan varma että mulla tulee koti-ikävä, mutta se kuuluu asiaan. Mä haluan myös oppia puhumaan englantia yhtä sujuvasti kuin natiivit sekä saada uusia ystäviä ympäri maailmaa. Kaiken lisäksi mä en tiedä mitä haluan tehdä ammatikseni, joten toivottavasti mun vaihtovuosi valottaa vähän sitä, että haluanko mä lähtä esimerkiksi ulkomaille opiskelemaan lukion jälkeen!

Why do I want to go on exchange? The main reason is that I want to see the world, I want to be independent and I want to know how people live in different places. On my holiday trips to abroad I've learned that this world is truly a beautiful place and full of beautiful souls. Of course I want to challenge myself and see If can go through a year without the most important people near me. I also want to become a fluent in talking english and get new friends from all over the world. I'm also hoping that a year in the USA will show me if I want to study abroad after high school.

Tässä kaikki tällä kertaa! Jos jäi kysyttävää niin mut saa parhaiten kiinni snäpistä > alisakatriiiina!
So this is all for this time! If you have something to ask or just want to contact me, find me from snapchat with a nickname alisakatriiiina!

The first one

Pienien suurien mutkien kautta oon päässyt mukaan uudestaan blogin kirjoittamiseen. Oon siis aiemminkin kirjoittanut, mutta eihän mulla ollut mitään muistikuvaa miten tätä bloggeria käytetään.. Vaikeuksien kautta voittoon anyway! 

Tällä kertaa mulla on ihan kunnollinen syy kirjoittamiseen. Mulla on nimittäin edessä vuosivaihto Yhdysvalloissa 2016-2017 via Rotary. Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen vähän kuin päiväkirjana mulle itselleni ja luettavaksi läheisille sekä kaikille ketä mun ensi vuosi kiinnostaa! Koska mulla on muutamia ystäviä, jotka ei ymmärrä suomea yritän kirjottaa myös englanniksi. En varmastikkaan kirjoita täydellistä englantia, mut ei anneta sen häiritä.

Tähän ekaan postaukseen aattelin kertoa 10 faktaa musta, jos tätä sattuu lukemaan sellainen henkilö, joka ei tunne mua! 

-- 

Okay, so finally I'm back in business! After a few burnouts with this blogger I can say that my blog is ready!! I'm going to write in finnish and english - I'm sorry for that my written english is not perfect but don't let that bother you. 

So welcome to follow this blog about my exchange year 2016-2017. I'm going to USA via Rotary. I decided to start writing a blog for myself as a diary and also for my parents, finnish friends and for everyone who is interested about my exchange. 

Now I'm going to tell you 10 facts about me!

• Oon siis Alisa Pulkamo, 16-vuotias tyttö Kouvolasta / My name is Alisa Pulkamo and I'm a 16-year-old girl from Kouvola, Finland
• Pelaan futista KJP:n B-tytöissä / I'm playing soccer in a team called KJP

•  Opiskelen Kouvolan Yhteislyseon lukiossa ensimmäisellä vuosiluokalla / I'm studying in a high school called Kouvolan Yhteislyseo
• Mun perheeseen kuuluu äiti, iskä, isoveli ja isosisko / I have a normal finnish family: me, my parents, older brother and older sister 

• Oon matkustellut paljon mun elämän aikana ja viime kesänä olin kuukauden Losissa kielimatkalla / I've been travelling a lot since I was a young child and I was in LA for one month last summer
• Voitin arvonnasta uuden kielimatkan ja 29.6 lähden Maltalle kolmeksi viikoksi / I'm going to the republic of Malta for three weeks next summer!  

• Mulla on kuusi parasta ystävää: Emmi, Linda, Jutta, Jennina, Veera ja Eveliina (ei kuvassa) enkä luovu heistä mistään hinnasta ♥ / I have six best friends: Emmi, Linda, Jutta, Jennina, Veera ja Eveliina (she's not in the pic) and I love them to the moon and back ♥
• Olin kolme vuotta parisuhteessa, mut lopetin seurustelun vaihtovuodelle lähdön takia / I was in a relationship for three years but I decided to stop dating him because I'm going on exchange

• Oon sosiaalinen sekä avoin ja muhun voikin ottaa yhteyttä esimerkiksi snapchatissa > alisakatriiiina / I'm a social person and you can contact me on snapchat > alisakatriiiina
• Kirjotan ens postauksessa lisää siitä, miten hain vaihtoon ja mihin päin Yhdysvaltoja meen, joten pysykää kuulolla! :) / I'm going to write about how I applied on exchange and where I'm going etc. on my next post so stay tuned! :)